Viestintä on muutakin kuin puhuttuja ja kirjoitettuja sanoja. Miljoonille kuuroille ja huonokuuloisille ihmisille eri puolilla maailmaa viittomakielet tarjoavat luonnollisen ja ilmaisuvoimaisen tavan viestiä, jakaa ajatuksia ja luoda yhteyksiä muihin.
Mutta tiesitkö, ettei viittomakieli ole universaali?
Eri maissa ja yhteisöissä käytetään eri viittomakieliä, joista jokaisella on oma kielioppinsa, sanastonsa ja kulttuurihistoriansa. Esimerkiksi amerikkalainen, brittiläinen ja japanilainen viittomakieli ovat erillisiä kieliä eivätkä yhden maailmanlaajuisen järjestelmän muunnelmia.
Puhuttujen kielten tavoin viittomakielet kehittyvät yhteisöissä ja heijastavat käyttäjiensä identiteettejä ja kokemuksia.
Tässä artikkelissa tutustumme 10 viittomakieleen, joita käytetään eri puolilla maailmaa, niiden yleisiin käyttöalueisiin, erityispiirteisiin ja merkitykseen maailmanlaajuisessa viestinnässä.
10 maailmalla käytettävää viittomakieltä yhdellä silmäyksellä
Maailmassa on monia erillisiä viittomakieliä. Seuraavassa luettelossa esitellään kymmenen merkittävää viittomakieltä eri alueilta.
| Nro | Viittomakieli | Lyhenne | Tärkeimmät käyttöalueet |
|---|---|---|---|
| 1 | Amerikkalainen viittomakieli | ASL | Yhdysvallat, osa Kanadaa |
| 2 | Brittiläinen viittomakieli | BSL | Yhdistynyt kuningaskunta |
| 3 | Ranskalainen viittomakieli | LSF | Ranska |
| 4 | Japanilainen viittomakieli | JSL | Japani |
| 5 | Kiinalainen viittomakieli | CSL | Kiina |
| 6 | Brasilialainen viittomakieli | Libras | Brasilia |
| 7 | Intialainen viittomakieli | ISL | Intia |
| 8 | Saksalainen viittomakieli | DGS | Saksa |
| 9 | Auslan | Auslan | Australia |
| 10 | Meksikolainen viittomakieli | LSM | Meksiko |
Kieliä ei ole järjestetty käyttäjämäärän mukaan. Luotettavia ja suoraan vertailukelpoisia maailmanlaajuisia tilastoja on rajallisesti, ja viittomakielten muodot voivat vaihdella yksittäisten maiden sisällä.
1. Amerikkalainen viittomakieli (ASL)
Amerikkalainen viittomakieli, joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä ASL, on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista viittomakielistä.
Sitä käytetään pääasiassa Yhdysvaltojen ja osan Kanadaa kuurojen yhteisöissä.
ASL:llä on oma kielioppinsa, sanastonsa ja lauserakenteensa, jotka eroavat puhutusta englannista. Se on täysivaltainen luonnollinen kieli, jota ilmaistaan käsien liikkeillä, kasvonilmeillä ja kehon asennoilla.
ASL:llä on historiallisia yhteyksiä ranskalaiseen viittomakieleen, vaikka ne ovat kehittyneet erillisiksi kieliksi.
Mikä tekee amerikkalaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Itsenäinen kielioppi: ASL ei noudata englannin kielioppia sana sanalta.
- Kasvonilmeet: Kasvojen liikkeillä on tärkeitä kieliopillisia ja ilmaisullisia tehtäviä.
- Visuaalinen viestintä: Käsimuodot, liikkeet ja viittomien paikat vaikuttavat merkitykseen.
- Kulttuuri-identiteetti: ASL liittyy läheisesti kuurojen kulttuuriin ja yhteisöelämään.
ASL on laajasti esillä myös oppimateriaaleissa, verkkovideoissa ja saavutettavuutta edistävissä hankkeissa, joten se on tuttu monille kuurojen yhteisöjen ulkopuolellakin.
2. Brittiläinen viittomakieli (BSL)
Brittiläinen viittomakieli on Yhdistyneen kuningaskunnan kuurojen yhteisöjen ensisijainen viittomakieli.
Vaikka englanti on merkittävä puhuttu kieli sekä Yhdysvalloissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ASL ja BSL ovat erillisiä kieliä eivätkä niiden käyttäjät yleensä ymmärrä toisiaan pelkästään oman kielensä perusteella.
Yksi näkyvä ero on niiden sormiaakkosjärjestelmissä. BSL:ssä käytetään tavallisesti kaksikätisiä sormiaakkosia, kun taas ASL:ssä käytetään yksikätisiä sormiaakkosia.
Mikä tekee brittiläisestä viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Kaksikätiset sormiaakkoset: BSL:n sormiaakkosissa käytetään molempia käsiä.
- Oma kielioppi: Sen lauserakenteet eroavat puhutusta englannista.
- Alueellinen vaihtelu: Viittomat voivat vaihdella yhteisöjen ja alueiden välillä.
- Kuurojen kulttuuriperintö: BSL:llä on tärkeä rooli kuurojen identiteetissä koko Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
BSL:ää käytetään opetuksessa, tulkkauksessa, julkisissa palveluissa, mediassa ja arjen viestinnässä.
Sen erot ASL:ään nähden osoittavat, miksi viittomakieliä ei pidä pitää universaaleina.
3. Ranskalainen viittomakieli (LSF)
Ranskalainen viittomakieli, nimeltään Langue des Signes Française eli LSF, on käytössä Ranskan kuurojen yhteisöissä.
LSF:llä on ollut merkittävä vaikutus viittomakielisen opetuksen historiaan ja muiden viittomakielten kehitykseen.
Ranskalaisten viittomaperinteiden ja Pohjois-Amerikan kuurojen yhteisöjen historialliset yhteydet vaikuttivat amerikkalaisen viittomakielen kehitykseen.
LSF ja ASL ovat kuitenkin erillisiä kieliä, joilla on omat kielelliset piirteensä.
Mikä tekee ranskalaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Historiallinen vaikutus: LSF:llä on yhteyksiä useiden muiden viittomakielten kehitykseen.
- Itsenäinen kielioppi: Sen kieliopilliset rakenteet eroavat puhutusta ranskasta.
- Visuaalinen ilmaisu: Käsien liikkeet, kasvonilmeet ja tilalliset suhteet välittävät merkityksiä.
- Kulttuurinen merkitys: LSF on tärkeä osa kuurojen yhteisöelämää Ranskassa.
LSF:ään tutustuminen auttaa ymmärtämään viittomakielisen opetuksen historiaa ja visuaalisten kielten kehitystä.
4. Japanilainen viittomakieli (JSL)
Japanilaista viittomakieltä käytetään Japanin kuurojen yhteisöissä.
JSL on luonnollinen viittomakieli, jolla on oma kielioppinsa ja kielelliset rakenteensa. Sitä ei pidä sekoittaa puhutun japanin esittämiseen käsillä sana sanalta.
Muiden viittomakielten tavoin JSL perustuu käsimuotojen, liikkeiden, kasvonilmeiden ja tilan jäsentämisen yhdistelmiin.
Mikä tekee japanilaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Oma kielellinen rakenne: JSL:n kieliopilliset mallit eroavat puhutusta japanista.
- Ei-manuaaliset ilmaisut: Kasvonilmeet ja muut liikkeet vaikuttavat merkitykseen.
- Yhteisön perinteet: JSL heijastaa Japanin kuurojen historiaa ja kulttuurisia kokemuksia.
- Alueelliset yhteydet: JSL:llä on historiallisia ja kielellisiä yhteyksiä joihinkin muihin Itä-Aasian viittomakieliin.
JSL:llä on tärkeä rooli opetuksessa, yhteisöjen viestinnässä ja saavutettavuudessa Japanissa.
Se myös havainnollistaa, miten viittomakielet kehittyvät tietyissä kulttuurisissa ja sosiaalisissa ympäristöissä.
5. Kiinalainen viittomakieli (CSL)
Kiinalainen viittomakieli on laaja käsite, jota käytetään yleisesti Kiinan kuurojen yhteisöihin liittyvistä viittomakielen muodoista.
Kiinassa on suuri ja monimuotoinen kuurojen väestö, ja viittomistavat voivat vaihdella eri alueilla.
Kiinalainen viittomakieli ei ole vain eleiksi käännettyä puhuttua mandariinikiinaa. Siihen kuuluu luonnollisia kielellisiä rakenteita, jotka eroavat puhutusta ja kirjoitetusta kiinasta.
Mikä tekee kiinalaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Alueellinen monimuotoisuus: Viittomakielen muodot voivat erota kaupunkien ja yhteisöjen välillä.
- Itsenäiset kielelliset piirteet: Luonnollinen viittominen ei välttämättä noudata mandariinikiinan sanajärjestystä.
- Visuaalinen kielioppi: Liike, käsimuoto ja tilalliset suhteet auttavat ilmaisemaan merkityksiä.
- Merkitys yhteisölle: Viittominen tukee Kiinan kuurojen viestintää ja kulttuuri-identiteettiä.
Koska kiinalaiset viittomistavat ovat moninaisia, oppijoiden kannattaa huomioida se alueellinen kielimuoto tai yhteisö, jonka kanssa he haluavat viestiä.
6. Brasilialainen viittomakieli (Libras)
Brasilialainen viittomakieli, joka tunnetaan yleisesti nimellä Libras, on laajasti käytössä Brasilian kuurojen yhteisöissä.
Sen portugalinkielinen nimi on Língua Brasileira de Sinais.
Libras on Brasiliassa virallisesti tunnustettu viestinnän ja ilmaisun väline. Sillä on oma kielioppinsa ja sanastonsa, ja se on erillinen kieli puhutusta portugalista.
Librasilla on myös historiallisia yhteyksiä ranskalaiseen viittomakieleen.
Mikä tekee brasilialaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Virallinen tunnustus: Librasilla on vakiintunut oikeudellinen asema Brasiliassa.
- Itsenäinen kielioppi: Se ei ole portugalin viitottu versio.
- Merkitys opetuksessa: Librasia käytetään kuurojen opetuksessa ja saavutettavuuspalveluissa.
- Kulttuuri-identiteetti: Se liittyy läheisesti Brasilian kuurojen yhteisöihin.
Librasia käytetään kouluissa, julkisissa palveluissa, tulkkauksessa, mediassa ja arjen viestinnässä.
Sen tunnustaminen korostaa, miten tärkeää on tukea viittomakieliä täysivaltaisina luonnollisina kielinä.
7. Intialainen viittomakieli (ISL)
Intialaista viittomakieltä käytetään kuurojen yhteisöissä eri puolilla Intiaa.
Intia on kielellisesti hyvin monimuotoinen maa, ja sen osavaltioissa ja alueilla käytetään monia puhuttuja kieliä.
Intialainen viittomakieli tarjoaa kuurojen yhteisöille tärkeän viestintävälineen ympäröivien puhuttujen kielten eroista huolimatta.
Myös Intian viittomakielisissä yhteisöissä esiintyy alueellista vaihtelua.
Mikä tekee intialaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Alueiden välinen viestintä: ISL tukee eri kielitaustoista tulevien kuurojen välistä viestintää.
- Alueellinen vaihtelu: Viittomat ja viittomistavat voivat vaihdella eri puolilla Intiaa.
- Itsenäinen kielioppi: ISL:n kielelliset rakenteet eroavat puhutusta hindistä, englannista ja muista Intian kielistä.
- Merkitys opetuksessa: Sillä on tärkeä rooli kuurojen opetuksessa ja saavutettavuudessa.
ISL osoittaa, miten viittomakieli voi yhdistää yhteisöjä maassa, jossa on monia eri puhuttuja kieliä.
8. Saksalainen viittomakieli (DGS)
Saksalainen viittomakieli, nimeltään Deutsche Gebärdensprache eli DGS, on käytössä Saksan kuurojen yhteisöissä.
DGS on erillinen luonnollinen kieli, jolla on oma kieliopillinen rakenteensa ja sanastonsa.
Se eroaa puhutusta saksasta, eikä sitä pidä sekoittaa järjestelmiin, jotka on suunniteltu esittämään saksan sanoja käsillä.
Mikä tekee saksalaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Itsenäinen kielijärjestelmä: DGS:n kielioppi eroaa puhutusta saksasta.
- Tilallinen kielioppi: Viittomatilaa voidaan käyttää ihmisten ja esineiden välisten suhteiden ilmaisemiseen.
- Kasvonilmeet: Ei-manuaaliset piirteet vaikuttavat kieliopilliseen merkitykseen.
- Lakisääteinen tunnustus: DGS on tunnustettu Saksan lainsäädännössä.
DGS tukee viestintää opetuksessa, julkisissa palveluissa, työelämässä ja arjessa.
Sen tunnustaminen heijastaa kielellisen saavutettavuuden merkitystä kuurojen yhteisöille.
9. Auslan (australialainen viittomakieli)
Auslan on Australian kuurojen yhteisöjen ensisijainen viittomakieli.
Nimi Auslan tulee sanoista Australian Sign Language.
Auslanilla on historiallisia yhteyksiä brittiläiseen viittomakieleen, ja se kuuluu samaan laajempaan viittomakielten kielikuntaan kuin BSL ja uusiseelantilainen viittomakieli.
Auslanille on kuitenkin kehittynyt oma sanastonsa, alueelliset muunnelmansa ja kulttuuriset ominaispiirteensä.
Mikä tekee Auslanista ainutlaatuisen?
- Historialliset yhteydet: Auslan on sukua brittiläiselle viittomakielelle.
- Kaksikätiset sormiaakkoset: Sen sormiaakkoset ovat läheistä sukua BSL:n järjestelmälle.
- Alueellinen vaihtelu: Jotkin viittomat eroavat Australian eri yhteisöissä.
- Kulttuuri-identiteetti: Auslan on keskeinen osa monien kuurojen australialaisten identiteettiä ja viestintää.
Auslania käytetään opetuksessa, tulkkauksessa, yhteisötapahtumissa, mediassa ja julkisissa saavutettavuuspalveluissa.
Sen kehitys osoittaa, miten sukulaisviittomakielet voivat kehittyä eri tavoin eri maissa.
10. Meksikolainen viittomakieli (LSM)
Meksikolainen viittomakieli, nimeltään Lengua de Señas Mexicana eli LSM, on käytössä Meksikon kuurojen yhteisöissä.
LSM on luonnollinen kieli, jolla on omat kieliopilliset rakenteensa ja sanastonsa.
Vaikka espanja on Meksikon hallitseva puhuttu kieli, LSM ei ole pelkkä espanjan visuaalinen esitystapa.
Se on myös erillinen kieli amerikkalaisesta viittomakielestä Meksikon ja Yhdysvaltojen maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta.
Mikä tekee meksikolaisesta viittomakielestä ainutlaatuisen?
- Itsenäinen kielioppi: LSM:n kielelliset rakenteet eroavat puhutusta espanjasta.
- Oma sanasto: Sen viittomat eivät ole samoja kuin ASL:n viittomat.
- Alueellinen monimuotoisuus: Meksikon viittomakielisten yhteisöjen välillä esiintyy jonkin verran vaihtelua.
- Kulttuurinen merkitys: LSM tukee Meksikon kuurojen viestintää ja identiteettiä.
LSM:llä on tärkeä rooli opetuksessa, tulkkauksessa ja viestinnässä Meksikon kuurojen yhteisöissä.
Onko viittomakieli universaali?
Yksi yleisimmistä viittomakieltä koskevista väärinkäsityksistä on, että kaikki ihmiset ympäri maailmaa käyttävät samaa järjestelmää.
Todellisuudessa yhtä universaalia viittomakieltä ei ole olemassa.
Eri maat ja yhteisöt ovat kehittäneet omat viittomakielensä, aivan kuten puhutut kielet ovat kehittyneet eri alueilla.
Esimerkiksi amerikkalainen ja brittiläinen viittomakieli ovat erillisiä kieliä, vaikka englantia puhutaan laajasti molemmissa maissa.
Samoin japanilaisella ja brasilialaisella viittomakielellä on erilaiset kielelliset rakenteet ja sanastot.
On olemassa myös kansainvälisen viittomisen muoto, jota kutsutaan yleisesti nimellä International Sign eli kansainvälinen viittominen. Sitä käytetään joissakin kansainvälisissä kuurojen tapahtumissa ja maiden rajat ylittävässä viestinnässä.
Kansainvälinen viittominen ei kuitenkaan ole universaali äidinkielenä käytettävä viittomakieli, joka korvaisi maailmassa käytettävät monet luonnolliset viittomakielet.
Näiden erojen ymmärtäminen on olennaista kunnioittavan ja tehokkaan viestinnän kannalta.
Miten viittomakielet toimivat?
Viittomakielet ovat täysivaltaisia luonnollisia kieliä, joissa käytetään visuaalisia ja kehollisia ilmaisumuotoja sen sijaan, että ne perustuisivat ensisijaisesti ääneen.
Niissä yhdistyy useita tärkeitä kielellisiä piirteitä.
1. Käsimuodot
Käden muoto voi vaikuttaa viittoman merkitykseen.
2. Käsien liikkeet
Erilaiset liikkeet ja suunnat voivat erottaa viittomia toisistaan tai ilmaista kieliopillista tietoa.
3. Viittoman paikka
Viittoman sijainti suhteessa kehoon tai viittomatilassa voi vaikuttaa sen merkitykseen.
4. Kasvonilmeet
Kasvonilmeet voivat ilmaista tunteita, kysymyksiä, kieliopillisia eroja ja muuta tietoa.
5. Kehon asento ja tilalliset suhteet
Kehon liikkeet ja tilan käyttö voivat välittää suhteita, toimintoja sekä viittauksia ihmisiin tai esineisiin.
Yhdessä nämä piirteet muodostavat monimutkaisia ja ilmaisuvoimaisia kieliä, joilla voidaan keskustella arjen aiheista, abstrakteista ajatuksista ja erikoisalojen asioista.
Miksi viittomakielet ovat tärkeitä?
Viittomakielillä on keskeinen rooli viestinnässä, opetuksessa, kulttuuri-identiteetissä ja saavutettavuudessa.
Ne mahdollistavat monille kuuroille luonnollisen viestinnän ja täysipainoisen osallistumisen omiin yhteisöihinsä.
1. Ne tukevat saavutettavaa viestintää
Viittomakielet ovat tärkeä viestintäväline niitä käyttäville kuuroille.
2. Ne edistävät osallistavaa opetusta
Mahdollisuus käyttää viittomakieltä voi tukea oppimista, opetukseen osallistumista ja kielen kehitystä.
3. Ne säilyttävät kuurojen kulttuuria
Viittomakielet välittävät yhteisöjen perinteitä, yhteisiä kokemuksia ja kulttuuri-identiteettiä.
4. Ne parantavat julkisten palvelujen saavutettavuutta
Viittomakielen tulkkaus ja saavutettava viestintä voivat auttaa ihmisiä käyttämään terveydenhuollon, koulutuksen, oikeusjärjestelmän ja julkishallinnon palveluja.
5. Ne edistävät sosiaalista osallisuutta
Parempi tietoisuus viittomakielistä voi vähentää viestinnän esteitä ja edistää kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamista.
Viittomakielten tunnustaminen luonnollisiksi kieliksi on tärkeä osa saavutettavuuden ja yhdenvertaisen osallistumisen tukemista.
Miten valita opiskeltava viittomakieli?
Jos olet kiinnostunut viittomakielen oppimisesta, sopivan kielen valinta riippuu asuinpaikastasi, yhteisöstäsi ja viestintätavoitteistasi.
Huomioi asuinpaikkasi
Omassa maassasi tai alueellasi kuurojen yhteisöjen käyttämän viittomakielen opiskelu on usein käytännöllisin lähtökohta.
Mieti, kenen kanssa haluat viestiä
Jos ystäväsi, työtoverisi tai perheenjäsenesi käyttävät tiettyä viittomakieltä, sen oppiminen voi auttaa sinua viestimään tehokkaammin.
Etsi yhteisölähtöisiä oppimismahdollisuuksia
Kuurojen viittomakielisten laatimat materiaalit ja heidän pitämänsä kurssit voivat tarjota arvokasta tietoa kielestä ja kulttuurista.
Ymmärrä, että viittomakielet eroavat toisistaan
ASL:n oppiminen ei automaattisesti tarkoita, että pystyt viestimään sujuvasti BSL:n, JSL:n tai muun viittomakielen käyttäjän kanssa.
Harjoittele säännöllisesti
Puhuttujen kielten tavoin viittomakielet edellyttävät jatkuvaa harjoittelua, vuorovaikutusta ja luonnollisen viestinnän seuraamista ja siihen osallistumista.
Viittomakielen oppiminen voi olla merkityksellinen tapa kehittää uusia viestintätaitoja ja ymmärtää kuurojen yhteisöjä paremmin.
Yhteenveto
Viittomakielet ovat olennainen osa maailman kielellistä monimuotoisuutta.
Amerikkalaisella, brittiläisellä, ranskalaisella, japanilaisella, kiinalaisella, brasilialaisella, intialaisella ja saksalaisella viittomakielellä sekä Auslanilla ja meksikolaisella viittomakielellä on kaikilla tärkeä rooli omissa yhteisöissään.
Vaikka niillä on yhteisiä visuaalisen viestinnän piirteitä, jokaisella on omat kielelliset rakenteensa, historiansa ja kulttuurinen merkityksensä.
Näiden erojen ymmärtäminen auttaa kyseenalaistamaan väärinkäsityksen viittomakielen universaaliudesta.
Olitpa kiinnostunut saavutettavuudesta, kielten oppimisesta tai kulttuurivaihdosta, viittomakieliin tutustuminen tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden oppia arvostamaan niitä monia tapoja, joilla ihmiset viestivät eri puolilla maailmaa.
